Talvirenkaat
Talvi tulee ja uudet talvirenkaat pitää hankkia. Sentinvenyttäjän valinta on vaikea.
Mitkä olisivat hyvät, mutta toisaalta ominaisuuksiin nähden sopivan hintaiset renkaat.
Ovatko kitkarenkaat riittävät vai olisivatko nastarenkaat sittenkin paremmat. Sentinvenyttäjä
tietää ajavansa pääasiassa lumisilla teillä. Onko hänelle hyötyä nastarenkaista, jotka on
suunniteltu jäisille teille.
Tällä sivulla puramme talvirenkaiden hankkimisen ongelmavyyhtiä. Kerromme minkälaiset olosuhteet sopivat kitkarenkaille ja mitkä ovat otollisia nastarenkaille. Kerromme talvirenkaiden testeistä ja mitkä talvirenkaat ovat pärjänneet parhaiten eri testeissä.
Hyvä talvirengas
Talvirenkaan kehittäminen on haaste sinänsä. Jos kehitystyö onnistuu, tehtaalta rullaa ulos talvirengas, joka pitää kaikilla keleillä ja on ajettaessa hiljainen ja rauhallinen. Lisäksi hyvä talvirengas on vakaa ja kestävä. Eikä se tietenkään saa maksaa liikaa. Tämä yhtälö on vaikea pähkinä purtavaksi. Koska kaikkea ei voi saavuttaa, rengasvalmistajat joutuvat tekemään kompromisseja. Juuri tämän takia renkaissa on huomattavia eroja.
Kitkarenkaat
Tienpinnan ja renkaan välinen kitka on pienimmillään silloin kun tienpinta on jäässä, sileäksi kiillottunut ja lämpötila pyörii nollan kieppeillä. Tämä on vaikea pala mille tahansa talvirenkaalle. Erityisesti kitkarenkaat ovat kuitenkin näissä olosuhteissa hätää kärsimässä. Renkaan kumi tarjoaa jonkinlaisen otteen jäiseen tiehen, mutta sen tuoma pito ei yllä lähelläkään nastojen tuomaa mekaanista pitoa. Auton jättäminen kotiin muutamana päivänä vuodessa, hyvin liukkaiden kelien sattuessa, voikin olla ainoa tapa varmistaa turvallinen matkanteko kitkoilla.
Kun jään osuus tiellä vähenee ja lumen osuus kasvaa, vähenee samalla nastojen merkitys. Täysin lumisella tiellä nastat menettävät pidon kannalta merkityksensä ja pito muodostuu kumiseoksen ja kulutuspinnan yhteispelissä. Kitkarenkaat sopivatkin parhaiten (esim. sisämaan) lumisille teille. Kitkarenkaiden hyviä puolia on, että ne voidaan syksyllä asentaa nastarenkaita aikaisemmin ja niillä voidaan keväällä ajaa pitempään. Koska kitkarenkaissa ei ole kovaäänisiä nastoja, ne ovat myös nastarenkaita hiljaisempia. Samasta syystä kitkarenkaat myös kuluttavat vähemmän asfalttia. Toisaalta, kitkarenkaat menettävät parhaan teränsä nastarenkaita nopeammin.
Nastarenkaat
Hyvällä kelillä nastarenkaiden pito ei ole kitkarenkaita kummoisempi. Kelin muuttuessa huonoksi ne kuitenkin säilyttävät ominaisuutensa kitkarenkaita paremmin. Siinä missä jäisellä tiellä luistoon joutunut kitkarengas jatkaa luisumistaan, nastojen tuoma lisäpito voi auttaa kuljettajaa korjaamaan pienet lipsahdukset. Suomessa nastarenkaita käyttääkin tilastojen mukaan 80% autoilijoista.
Nastarenkaiden haittapuolia on niiden kitkarenkaita kovempi melutaso ja usein ei-optimaalinen toimivuus asfaltilla. Nastarenkaissa käytetty kumiseos on suunnattu pääasiassa kylmiin ja lumisiin olosuhteisiin, ei asfaltille, ei kuivalle eikä märälle.
Testit ja testivoittajat
Monet lehdet niin ulkomailla kuin Suomessa testaavat talvirenkaita. Suomalaisten kannalta luotettavamman kuvan renkaiden ominaisuuksista antavat testit, jotka on tehty oikeissa pohjolan olosuhteissa. Rengastyypeissä ja renkailta vaadittavissa ominaisuukssissa on eroja Suomen ja esimerkiksi Keski-Euroopan välillä. Keski-Euroopassa tehtyjen talvirengastestien tuloksia ei siksi voi suoraan soveltaa Suomen ajo-olosuhteisiin.
Testeissä mukana olevat talvirenkaat voivat olla aivan uusia tai vanhojen mallien paranneltuja versioita. Rengasvalmistajat kehittävät talvirenkaiden ominaisuuksia eikä tämän vuoden talvirengas välttämättä materiaaliensa tai ominaisuuksian puolesta ole sama kuin samalla nimellä ja mallinumerolla vuotta aikaisemmin myyty rengas. Tuloksissa saattaa siis olla eroja edellisten vuosien talvirenkaisiin nähden.
Testit paljastavat renkaiden välillä huomattavia eroja. Osaamme odottaa, että jäisellä tiellä kitkarenkaan jarrutusmatka on nastarengasta pidempi, mutta osaammeko odottaa, että parhaan kitkarenkaan jarrutusmatka on lyhyempi kuin huonoimman nastarenkaan. Tämäkin esimerkki kertoo, että renkaan valintaan kannattaa panostaa jos haluaa autonsa alle turvalliset menokumit. Suomessa talvirenkaita on testannut mm. Tekniikan maailma (mm. numerot 17/2006, 15/2006, 1/2006, 17/2005) ja Tuulilasi-lehti.
Parhaat nastarenkaat
Tekniikan maailman 17/2006 talvirengastestiin osallistuneet nastarenkaat olivat Bridgestone Noranza, Continental ContiWinter Viking 2, Fulda Kristall Ice, Gislaved Nord Frost 5, Goodyear Ultra Grip 500, Michelin X-Ice North, Nankang Snow Winter SW-5, Nokian Hakkapeliitta, Pirelli Winter Carving, Sunny Winter-Grip. Uniroyal MS Plus Nordic ja Vredestein Icetrac, Täydet viisi tähteä saivat Michelin X-Ice North, Nokia Hakkapeliitta 5, Continental ContiWinter Viking 2 ja Gislaved Nord Frost 5.
Parhaat kitkarenkaat
Tekniikan maailman 17/2006 talvirengastestiin osallistuneet kitkarenkaat olivat Bridgestone Blizzak Nordic WN-01, Continental ContiViking Contact 3, Dunlop SP Winter Sport 3D, Gislaved Soft Frost 2, Goodyear Ultra Grip 7, Michelin X-Ice, Nokian Hakkapeliitta RSi ja Vredestein Nord-Trac. Yksikään renkaista ei saanut täyttä viittä tähteä. Muita paremmin kuitenkin pärjäsivät Continental, Nokia ja Gislaved.
Talvirenkaita koskevaa lisätietoa löytyy mm. Liikenneturvan sivuilta, jossa kerrotaan talvirenkaista ja annetaan vinkkejä turvalliseen talviajoon. Poliisin sivuilla puolestaan on tietoa talvirenkaisiin liittyvästä lainsäädännöstä (mm. käyttöajat, vaadittava kulutuspinnan pääurien vähimmäissyvyys ja perävaunuja koskevat säännöt).