Talvirenkaat

lunta talvirenkaan urissa Talvi tulee ja uudet talvirenkaat pitää hankkia. Sentinvenyttäjän valinta on vaikea. Mitkä olisivat hyvät, mutta toisaalta ominaisuuksiin nähden sopivan hintaiset renkaat. Ovatko kitkarenkaat riittävät vai olisivatko nastarenkaat sittenkin paremmat. Sentinvenyttäjä tietää ajavansa pääasiassa lumisilla teillä. Onko hänelle hyötyä nastarenkaista, jotka on suunniteltu jäisille teille.

Tällä sivulla puramme talvirenkaiden hankkimisen ongelmavyyhtiä. Kerromme minkälaiset olosuhteet sopivat kitkarenkaille ja mitkä ovat otollisia nastarenkaille. Kerromme talvirenkaiden testeistä ja mitkä talvirenkaat ovat pärjänneet parhaiten eri testeissä.

Hyvä talvirengas

Talvirenkaan kehittäminen on haaste sinänsä. Jos kehitystyö onnistuu, tehtaalta rullaa ulos talvirengas, joka pitää kaikilla keleillä ja on ajettaessa hiljainen ja rauhallinen. Lisäksi hyvä talvirengas on vakaa ja kestävä. Eikä se tietenkään saa maksaa liikaa. Tämä yhtälö on vaikea pähkinä purtavaksi. Koska kaikkea ei voi saavuttaa, rengasvalmistajat joutuvat tekemään kompromisseja. Juuri tämän takia renkaissa on huomattavia eroja.

Kitkarenkaat

Tienpinnan ja renkaan välinen kitka on pienimmillään silloin kun tienpinta on jäässä, sileäksi kiillottunut ja lämpötila pyörii nollan kieppeillä. Tämä on vaikea pala mille tahansa talvirenkaalle. Erityisesti kitkarenkaat ovat kuitenkin näissä olosuhteissa hätää kärsimässä. Renkaan kumi tarjoaa jonkinlaisen otteen jäiseen tiehen, mutta sen tuoma pito ei yllä lähelläkään nastojen tuomaa mekaanista pitoa. Auton jättäminen kotiin muutamana päivänä vuodessa, hyvin liukkaiden kelien sattuessa, voikin olla ainoa tapa varmistaa turvallinen matkanteko kitkoilla.

Kun jään osuus tiellä vähenee ja lumen osuus kasvaa, vähenee samalla nastojen merkitys. Täysin lumisella tiellä nastat menettävät pidon kannalta merkityksensä ja pito muodostuu kumiseoksen ja kulutuspinnan yhteispelissä. Kitkarenkaat sopivatkin parhaiten (esim. sisämaan) lumisille teille. Kitkarenkaiden hyviä puolia on, että ne voidaan syksyllä asentaa nastarenkaita aikaisemmin ja niillä voidaan keväällä ajaa pitempään. Koska kitkarenkaissa ei ole kovaäänisiä nastoja, ne ovat myös nastarenkaita hiljaisempia. Samasta syystä kitkarenkaat myös kuluttavat vähemmän asfalttia. Toisaalta, kitkarenkaat menettävät parhaan teränsä nastarenkaita nopeammin.

Kitkarenkaita ostaessa on tärkeä varmistaa, että rengas vastaa nopeusluokaltaan Suomen talviolosuhteille ominaisia ajonopeuksia. Nopeusluokka ilmaistaan kirjaimella, joka on merkitty renkaan kylkeen koon ja kantavuusluokan perään. Esimerkiksi "205/55R16T" merkitsee, että renkaan nopeudenkesto on 190 km/h. Vastaavasti kirjain H merkitsee 210 km/h nopeudenkestoa. Yleisen mielipiteen mukaan nopeusluokka T ja sitä alemmat nopeusluokat sopivat Suomessa vallitseviin talviolosuhteisiin. Tätä korkeammat nopeusluokat, kuten H ovat käyttökelpoisia lähinnä Keski-Euroopan ilmasto-oloissa, joissa esim. lumi- ja jääpidolla ei ole niin suurta merkitystä. Toisaalta korkeamman nopeusluokan renkaat ovat usein huomattavasti T-luokkaa parempia märällä ja kuivalla asfaltilla.

Nastarenkaat

Hyvällä kelillä nastarenkaiden pito ei ole kitkarenkaita kummoisempi. Kelin muuttuessa huonoksi ne kuitenkin säilyttävät ominaisuutensa kitkarenkaita paremmin. Siinä missä jäisellä tiellä luistoon joutunut kitkarengas jatkaa luisumistaan, nastojen tuoma lisäpito voi auttaa kuljettajaa korjaamaan pienet lipsahdukset. Suomessa nastarenkaita käyttääkin tilastojen mukaan 80% autoilijoista.

Nastarenkaiden haittapuolia on niiden kitkarenkaita kovempi melutaso ja usein ei-optimaalinen toimivuus asfaltilla. Nastarenkaissa käytetty kumiseos on suunnattu pääasiassa kylmiin ja lumisiin olosuhteisiin, ei asfaltille, ei kuivalle eikä märälle.

Sopivimman talvirenkaan valinta ei kuitenkaan ole kiinni pelkästään renkaan ominaisuuksista. Myös kuljettajan kokemus ja auton ominaisuudet vaikuttavat. Mitä kokemattomampi kuljettaja on ja mitä turvattomammasta autosta tekniikan osalta on kyse, sitä enemmän vaaka kallistuu nastarenkaan suuntaan. Nastarengas tasoittaa pitoeroja vaikeissa ajo-olosuhteissa silloin kun kuljettaja ei pysty ajokokemuksensa avulla niitä kompensoimaan. Mikäli autosta löytyy ajonvakautus ja muita turvajärjestelmiä, ne ottavat hoitaakseen osanvastuun auton hallinnasta. Jos kuljettaja lisäksi on kokenut ja tietää miten ajotapa mukautetaan kulloiseenkin keliin, kitkarenkaiden edut voivat hyvinkin puoltaa niiden hankkimista.

Testit ja testivoittajat

Monet lehdet niin ulkomailla kuin Suomessa testaavat talvirenkaita. Suomalaisten kannalta luotettavamman kuvan renkaiden ominaisuuksista antavat testit, jotka on tehty oikeissa pohjolan olosuhteissa. Rengastyypeissä ja renkailta vaadittavissa ominaisuukssissa on eroja Suomen ja esimerkiksi Keski-Euroopan välillä. Keski-Euroopassa tehtyjen talvirengastestien tuloksia ei siksi voi suoraan soveltaa Suomen ajo-olosuhteisiin.

Testeissä mukana olevat talvirenkaat voivat olla aivan uusia tai vanhojen mallien paranneltuja versioita. Rengasvalmistajat kehittävät talvirenkaiden ominaisuuksia eikä tämän vuoden talvirengas välttämättä materiaaliensa tai ominaisuuksian puolesta ole sama kuin samalla nimellä ja mallinumerolla vuotta aikaisemmin myyty rengas. Tuloksissa saattaa siis olla eroja edellisten vuosien talvirenkaisiin nähden.

Testit paljastavat renkaiden välillä huomattavia eroja. Osaamme odottaa, että jäisellä tiellä kitkarenkaan jarrutusmatka on nastarengasta pidempi, mutta osaammeko odottaa, että parhaan kitkarenkaan jarrutusmatka on lyhyempi kuin huonoimman nastarenkaan. Tämäkin esimerkki kertoo, että renkaan valintaan kannattaa panostaa jos haluaa autonsa alle turvalliset menokumit. Suomessa talvirenkaita on testannut mm. Tekniikan maailma (mm. numerot 17/2009, 17/2008, 17/2007, 17/2006, 15/2006, 1/2006, 17/2005) ja Tuulilasi-lehti (mm. numerot 13/2009, 13/2008, 12/2007).

Parhaat nastarenkaat

Tekniikan maailman 17/2009 talvirengastestiin osallistuneista 205/55R16-kokoisista nastarenkaista kolme parasta olivat Michelin X-Ice North XIN2, Nokian Hakkapeliitta 7 ja Continental ContiWinter-Viking 2. Michelin X-Ice North XIN2:n todettiin pitävän hienosti sekä lumella että jäällä ja lisäksi sen ajokäytöstä luonnehdittiin rauhalliseksi kaikissa tilanteissa. Nokian uutuutta, Hakkepeliitta 7:aa kehuttiin erityisesti sen hyvästä pidosta jäällä ja suorituskyvystä lumella ja jäällä kun taas suorituskykyä asfaltilla kuvailtiin veltoksi. Contintentalin ContiWinter-Viking 2:ä kuvailtiin kaikilla tienpinnoilla, mukaanlukien märkä ja kuiva asfaltti helpoksi ajettavaksi ja toiminnaltaan johdonmukaiseksi, mutta jonka pito ei kuitenkaan riitä aivan ääritilanteisiin asti. Muut testiin osallistuneet nastarenkaat olivat Bridgestone Noranza 2, Gislaved Nord Frost 5, Goodyear Ultra Grip Extreme, Hankook Winter I*Pike, Kumho I´zen KW22, Nankang Snow Winter SW-5, Pirelli Winter Carving Edge, Roadstone Winguard 231, Toyo Observe G2S ja Vredestein Arctrac.

Tekniikan maailman 17/2006 talvirengastestiin osallistuneet nastarenkaat olivat Bridgestone Noranza, Continental ContiWinter Viking 2, Fulda Kristall Ice, Gislaved Nord Frost 5, Goodyear Ultra Grip 500, Michelin X-Ice North, Nankang Snow Winter SW-5, Nokian Hakkapeliitta, Pirelli Winter Carving, Sunny Winter-Grip. Uniroyal MS Plus Nordic ja Vredestein Icetrac, Täydet viisi tähteä saivat Michelin X-Ice North, Nokia Hakkapeliitta 5, Continental ContiWinter Viking 2 ja Gislaved Nord Frost 5.

Parhaat kitkarenkaat

Tekniikan maailman 17/2009 talvirengastestiin osallistuneista 205/55R16-kokoisista kitkarenkaista kolme parasta olivat Continental ContiViking-Contact 5, Bridgestone Blizzak Nordic WN-01 ja Goodyear Ice Navi Zea. Continental ContiViking-Contact 5:a kuvailtiin parhaaksi kitkarenkaaksi lumella mutta, jonka pito on vaatimaton jäällä ja märällä asfaltilla. Bridgestone Blizzak Nordic WN-01:ttä sijoittui lähes kaikissa kokeissa joukon keskivaiheille eli rengas ei pettänyt millään osaalueella. Tämä on osoitus renkaan laadusta. Goodyear Ice Navi Zea:a pidettiin renkaana, joka on optimoitu jäälle ja lumelle mutta jonka ohjaustuntumassa ja ajettavuudessa oli kuitenkin ongelmia, joista johtuen rengas menettää herkästi pidon voimakkailla ohjauspyörän liikkeillä. Muut testiin osallistuneen kitkarenkaat olivat Falken Eurowinter HS439, Michelin Primacy Alpin, Michelin X-Ice XI2, Nokian Hakkapeliitta R ja Yokohama Ice Guard ig30.

Tekniikan maailman 17/2006 talvirengastestiin osallistuneet kitkarenkaat olivat Bridgestone Blizzak Nordic WN-01, Continental ContiViking Contact 3, Dunlop SP Winter Sport 3D, Gislaved Soft Frost 2, Goodyear Ultra Grip 7, Michelin X-Ice, Nokian Hakkapeliitta RSi ja Vredestein Nord-Trac. Yksikään renkaista ei saanut täyttä viittä tähteä. Muita paremmin kuitenkin pärjäsivät Continental, Nokia ja Gislaved.

Talvirenkaat kannattaa uusia ajoissa

Useimpien renkaiden pito paranee hieman sisäänajon jälkeen, kun valmistusjäänteet ovat kuluneet pois renkaiden pinnalta. Pian tämän jälkeen alkaa kuitenkin alamäki, joka kohdistuessaan nastarenkaiden nastoihin on pidon kannalta erityisen tuhoisaa. Nastarenkaan pito tukeutuu täysin nastoihin ja kun nastat ovat katkenneet tai irronneet niistä ei enää ole hyötyä; Pelkkä nastarenkaan kumiseos ei juuri pysty tarjoamaan pitoa liukkaalla kelillä. Poikkeuksena on lumella ajaminen, jolloin nastojen merkitys pitoon on muutenkin vähäinen renkaan pintakuvion ja kumiseoksen näytellessä suurempaa roolia. Tästä syystä renkaita ei kannata kuluttaa aivan loppuun vaan uusia ne hyvissä ajoin. Oman turvallisuuden tähden.

Talvirenkaita koskevaa lisätietoa löytyy mm. Liikenneturvan sivuilta, jossa kerrotaan talvirenkaista ja annetaan vinkkejä turvalliseen talviajoon. Poliisin sivuilla puolestaan on tietoa talvirenkaisiin liittyvästä lainsäädännöstä (mm. käyttöajat, vaadittava kulutuspinnan pääurien vähimmäissyvyys ja perävaunuja koskevat säännöt).